![]() |
Aihe: puristuspaine Lähettäjä: savottamies Keskiviikkona 25.2. 2004 klo 22:07:32 Viesti: Kuinka paljon on dieselin puristuspaine,onko paljon eroja dieselkoneilla paineen suhteen? jos on niin Millä koneilla ja miksi? Onko bensakoneilla suurempi vai pienempi puristuspaine kuin "nakuilla"? Petrooli vehkeissä oli vissiin aika alhainen p.paine!? |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: Kotamies Keskiviikkona 25.2. 2004 klo 23:51:23 Message: en noita paineita ole koskaan dieselistä mitannu mutta sen tiedän että kun bentsiini koneen puristus suhde on noin 10/1 niin dieselissä se on noin 15/1 tai jotain vastaavaa.... |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: RM Torstaina 26.2. 2004 klo 00:34:44 Message: Esimerkiksi Volvo D 39 A (Perkins 4 236) puristussuhde 16:1 Puristuspaine nopeudella 250 r/min, 26 kp/cm2 Valmet 411 D puristussuhde 17:1 Puristuspaine käynnistysnopeudella 24...27 kp/cm2 Toyota Crown 2100 D puristussuhde 22,2:1 Puristuspaine nopeudella 300r/min 40...45 kp/cm2 Toyota Crown 3R bensiinikoneen puristussuhde on 8:1 Puristuspaine nopeudella 250r/min 11,0 kp/cm2 Yleisesti ottaen nopeakäyntisten dieselmoottoreiden puristuspaineet ovat korkeammat kuin harvakäyntisten. Bensiinimoottoreiden puristuspaineet ovat noin puolet dieselmoottoreiden paineista. Petroolin puristuksen kestävyys on huonompi kuin bensiinin, joten petroolimoottoreissa on matalampi puristussuhde kun bensiinimoottoreissa. |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: Jantikka Torstaina 26.2. 2004 klo 08:18:46 Message: Esikammiodieselien puristuspaineet ovat matalammat kuin suorasuihkutusdieselin. Tästä syystä esikammiodiesel tarvitsee hekutulpan jotta se käynnistyy kylmänä. Mitä suurempi puristussuhde sitä kuumempaa ilma on puristuksen lopussa ruiskutushetkellä. Tähän ilman kuumenemiseen puristettaessa perustuu dieselin toiminta. |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: Kirjaviisas Torstaina 26.2. 2004 klo 09:30:45 Message: Ja juuri siihen kuumenemiseen perustuu myös se, että bensakoneiden puristuksia ei saa paljon suuremmiksi... Sillä dieseli puristaa vain ilmaa, ja lisää polttoaineen vasta sytytysvaiheessa, kun bensakoneessa on polttoaine mukana jo puristusvaiheessa... Jos bensakoneella olisi liikaa puristusta, niin bensiini syttyisi ennenaikojaan... |
![]() | RE: Puristuspaine-puristussuhde Lähettäjä: Tiisselisti Torstaina 26.2. 2004 klo 09:34:59 Message: Pari kommenttia paineista edellisten juttujen pohjalta. "Yleisesti ottaen nopeakäyntisten dieselmoottoreiden puristuspaineet ovat korkeammat kuin harvakäyntisten..." ??? "Esikammiodieselien puristuspaineet ovat matalammat kuin suorasuihkutusdieselin" ??? Miten tuo sitten on mahdollista kun esim. vanhoissa 2-pyttyisissä dieseleissä sanotaan kuitenkin puristusuhteeksi vaikka 1/18? Ei kait se esikammio sitä puristussuhdetta muuta? Vai mitataanko puristussuhde pelkästään sylinteririlavuuden muutoksesta? Suorasuihkuissa se palotila on monesti männän päässäkin oleva "monttu" ja puristussuhde on silti esim. 1/18 ja se kait riippuu koneen suunnittelusta ja rakenteesta enimmäkseen... Tietääkseni tuo hehkutulppien tarve liittyy polttoaineen ja kuumentuneen ilman ruiskutushetkellä tapahtuvaan sekoittumiseen ja syttymiseen ja sen aikaansaamiseen ns. kylmässä koneessa. Suorasuihkulla hehkujen tarve ei liene niin suuri kuin esikammiopeleissä. Useissa suorasuihkukoneissa ei hehkuja ole lainkaan. Samoin esikammiokoneissa on suihkutuspaineet yleensä alhaisemmat eli luokkaa n.100Bar ja suorasuihkuissa korkeammat alkaen n.150 Bar Ns. pyörrevirtausesikammio parantaa tuota sekoittumista ja parantaa palamisilmiötä lisäten moottorin tehoja jonkinverran. Tarkentakaa te jotka tiedätte. |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: Joku Torstaina 26.2. 2004 klo 09:40:48 Message: Esimerkki esikammio koneesta: Zetor 25 A Technical specifications 2-cylinders 4-strokes 2.08 liters diesel. 25hp/1800 rpm. Compression ratio 1:18. Piston diameter 105mm. Stroke 120mm. |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: savottamies Torstaina 26.2. 2004 klo 11:53:15 Message: Hitto! Jo on julmia nuo puristuspaineet "nakussa", mitä ilmeisemmin koneen litratilavuudella ei ole merkitystä. Jos nopeakierroksisissa koneissa on pp.17-22:1 suhteita,herää kysymys mikä on esim.laivakoneissa 4-6 sylinterisissä sultzereissa jonka männän halkaisija on n.600-750mm kierroksia kone tahkoaa kun viittii huurattaa ja on vähä kiire seuraavaan satamaan, JOPA 350 r/min. moottorin korkeus on n.6-8metriä vauhtipyörän koko n.3.5m. |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: JH78 Torstaina 26.2. 2004 klo 20:54:31 Message: Esikammion tehtävä: Puristustahdin aikana ilma puristuu kokoon sylinterissä ja osa siitä tunkeutuu esikammioon. Paine esikammiossa ei saavuta sitä arvoa mikä sillä on sylinterissä, koska puristusisku kestää lyhyen aikaa ja ahtaat kanavat aiheuttavat virtausvastusta. Koska puristus alhaisilla kierroksilla on riittämätön, on esikammion ilmaa lämmitettävä hehkutulpilla käynnistettäessä. Puristusiskun lopussa ruiskutettava polttoaine sekoittuu esikammiossa sylinteristä tulevan ilman kanssa ja syttyy heti tämän jälkeen. Palaminen ei tapahdu läheskään täydellisesti, sillä esikammiossa on liian vähän ilmaa. Osittainen palaminen aikaansaa voimakkaan paineen nousun, jolloin loput polttoaineesta puhaltuu sylinteriin, jossa se sekoittuu ilmaan ja palaa täydellisesti. Huonoja puolia: 10-15% suurempi kulutus kuin vastaavalla suoraruiskutusmoottorilla, koska ilma ja palamistulokset jäähtyvät esikammiossa ja kanavissa. Myös virtaus esikammiosta sylinteriin tapahtuu monessa vaiheessa ja liian myöhään sylinteriin tulevat huonosti palaneet ainekset huonontavat taloudellisuutta. Suoraruiskutusmoottorissa männän päällä olevan kuopan on tarkoitus parantaa polttoaineen sekoittumista ilmaan. Dieselmoottorin puristussuhde 12:1-21:1, puristuspaine 25-45kp/cm2. Esikammiomoottoreissa paineet sylinterissä ovat varmasti samalla tasolla mutta esikammiossa pienemmät edellä selostetuista syistä. |
![]() | RE: Puristuspaineet vaihtelee??? Lähettäjä: AK Perjantaina 27.2. 2004 klo 12:19:44 Message: "Paine esikammiossa ei saavuta sitä arvoa mikä sillä on sylinterissä, koska puristusisku kestää lyhyen aikaa ja ahtaat kanavat aiheuttavat virtausvastusta." No nyt kyllä alkoi kiinnostamaan tuo kanavan ahtaus! Kyllä sinne sormi mahtuu ainakin siinä MWM koneen kannessa minkä parhaiten tunnen. No mikäs sen esikammiomoottorin etu on kun niitä niin kernaasti rakennettiin? No pehmeä käynti tietystikkin ja se johtuu tuosta palamisrintaman "viivästyksestä" esikammiotekniikalla ja olikohan vielä parempi käynnistyvyys pienemmillä puristus- ja suihkutuspaineilla. Korjatkoon ken tietää paremmin. Tuo "pehmeä käyntisyys" oli kait aika tärkeää kun tehtiin vain 2 sylinterisiä hidaskäyntisiä moottoreita joissa oli aika iso liikkuva massa... |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: laivakonemestari Perjantaina 27.2. 2004 klo 20:05:43 Message: Sulzer laivakoneista senverran, että isoimmat tallähetkellä ovat iskunpituudeltaan reilu kaksi metriä ja männän halkaisija vajaa metri. Kierrosnopeus näillä koneilla on luokkaa 60 rpm. Sulzer muuten on nykyään wärtsilän omistuksessa. |
![]() | RE: puristuspaine Lähettäjä: JH78 Perjantaina 27.2. 2004 klo 22:49:21 Message: Jäi nuo esikammion edut huomioimatta. Lisään vielä että suuttimet ovat suurempireikäisiä eikä polttoaineelta vaadita niin suurta puhtautta. Nakutusta ei esiinny. Aikaisemmin oli helpompi rakentaa kone pienemmille paineille, kun tuo korkeapaineruiskutus oli vähän hakusessa ja saatiin koneesta myös toimintavarmenpi. Yksittäisten moottoreiden rakenteeseen on vaikea ottaa kantaa. Niitä on yhtä monta kuin valmistajia. On myös pyörrekammiomoottori jossa yhdyskanava on tehty mahdollisimman suureksi pienemmän virtausvastuksen saavuttamiseksi. On nämä virtaustekniset asiat vähän ihmeellisiä ei niitä aina oikein ymmärrä. |