![]() |
Aihe: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: KL Keskiviikkona 26.2. 2003 klo 23:08:30 Viesti: Tuossa värkkäiltiin monelta kantilta Valmet 502 ja vähän muidenkin merkkien hyviä ja huonoja puolia varsin mielenkiintoisesti niin kysytäänpäs nyt sama Leylandista, ja tarkoitan nyt tässä lähinnä noita 70-luvun kaksivetosia malleja. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: massikka Torstaina 27.2. 2003 klo 09:43:40 Message: Leylandissa ei ole juuri hyviä puolia. Melko surkeita olivat, vaikka Nuffieldin jälkeläisiä ovat. Moottori nyt kait oli suht sitkeä sentään, ja pitkäikäinne, muutoin traktoreina varsin onnettomia esityksiä verrattuna saman aikaisiin Fordeihin (4000, 5000, 6000) tai vaikka Valmet 502, 702, tai MF 165, 175, 178....ja loppuihan niiden Lelulandien valmistuskin jossain 1980-luvun alussa (olivatten keltaisia väriltään ne viimeiset, onkohan montaa Suomeen edes tuotu?). |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Tero Torstaina 27.2. 2003 klo 11:24:30 Message: Täytyy nyt kyllä sanoo etten ihan yhdy ton massikka:n mielipiteeseen. kyllähän ne leukut ihan hyviä on. en oikeen noista 70-luvun alkupuolen malleista oikeen tiiä,mut loppupuolen SYNCHRO-mallit o hyviä. Nostolaitteet alkaa vanhemmiten "nyppiä". ja 6-pyttysistä ei o kokemusta,mut kuulopuheen mukaan niistä hajoilee perät. Noista SYNCHROista vielä,etttä vaihteisto o erittäin hyvä.Ja kaikki leukun koneet on sitkeitä. kun isukin leukusta(oisko ollu 270)Hajosi joku vaihteiston laakeri,saatiin korjauksen ajaksi käyttöön 702-valmetti ja hyyty pellolle 3-siipiset aurat perässä. 472(neliveto) vetää vielä 4-siipisiä kvernelandeja. Perä(nostolaitteet) niissä leukissa o heikko lenkki. muuten kerrassaan hyviä pelejä!!!!! |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Tero Torstaina 27.2. 2003 klo 11:29:36 Message: Nii,ja niistä keltasista leukuista vielä..ei valmistus loppunu,vaan Marshall&son-yritys osti leukun traktorivalmistuksen,ja valmisti niitä leulandin koneella varustettuna vielä Kauan... |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: 270:n omistaja Torstaina 27.2. 2003 klo 11:37:12 Message: Leukku 270 hyvää: -vaihdekeppi -lasinpyyhkimen katkaisimen sijoittelu -hyvät valot huonoa: -nostolaitteet -vaihteisto -öljyvuotoja |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: teppo Torstaina 27.2. 2003 klo 20:35:42 Message: ostin joskus hölmönä tän 2100 leukun, ja se on ainaki niin huono peli, että hävettää. oon koittanu pitää vaan kevyissä hommissa, mut aina jostain hajoo. vuotaa vettä, öljyä, perästä hajonnu kaikenlaista, kytkin vaatii usein säätöä. syylariin tulee vähän öljyä, eikä sitä vikaa ole löytänyt kukaan. irrotimme kerran kannenkin, mutta kaikki näytti olevan kunnossa. pahinta on että kone on sellasilla kumityynyillä rungossa, ja vaihteisto jäykästi. siitä se sitten tahtoo kone katkoa kiinnityspulttisa lohkoon yhtenään. koneessa on kyllä tehoa, muttei sitä kestä käyttää. tää on ainaki tosi huono peli! en kehtaa ees myydä kellekkään, kun tulevat sitten sanomaan, että paskan möit! vaa saahan tän, jos joku hullu haluu ittelleen onkelman.. niin tää on sitten se ei synkro malli. sanovat että se ois parempi, se synkro,mutta en kyllä tiijä. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Leulant mies Perjantaina 28.2. 2003 klo 19:52:24 Message: Paljo pyydät 2100:sesta entä mistä päin oot? |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: teppo Lauantaina 01.3. 2003 klo 16:12:42 Message: Täällä se on n. 50 km helsingistä pohjoiseen. Pitääpi miettiä hintaa, jos etäisyys ei haittaa. Kylvökoneen edessä se on vaan viime vuodet ollu, ja siinä se onki sikäli hyvä, että etupyörät kääntyy reilusti. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Leulant mies Tiistaina 04.3. 2003 klo 10:43:50 Message: Lähettäisitkö E-Mailiini Puhelinnumerosi,Niin otan yhteyttä. Paljonko olet ajatellut hintaa sillä pitää? |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: valmet Tiistaina 04.3. 2003 klo 12:41:28 Message: eikö leyland oo pirun hyvä lähteen käyntiin |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: mclean Tiistaina 04.3. 2003 klo 12:52:37 Message: On se hyvä lähtemään...niinkuin kaikki muutkin suoraruiskukoneet. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: dexta Tiistaina 04.3. 2003 klo 17:33:02 Message: dextaa on ilmeisesti 2 laisella moottorilla, meinaan ittellä on esikammiodiesel, ei kovin hyvä lähteen läyntiin, jotkut sanoo että reksta on hyvä lähtemään käyntiin? Major ja Nuffield ovat kanssa hyviä lähtemään käyntiin. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: kylmäkoskelainen Keskiviikkona 05.3. 2003 klo 20:14:24 Message: Onko Leylandeissa yhtään paremmat nostolaitteet, kuin -60 luvun alkupuolen Nuffieldeissa vai onko ne ne samat hennot rimpulat? Entä etuakseli. Onko Leylandien etuakseli parempi ja sopiiko se Nuffin keulan alle heittämällä? On nimittäin Nuffi omalla ohjauksellaan niitä hengenvaarallisimpia ajettavia mitä tiedän. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: teppo Torstaina 06.3. 2003 klo 08:41:48 Message: Valitettavasti vanha isäntä, joka tän 2100 mallin aikanaan taloon osti, ei nyt sitten oikein lämmenny kun sanoin että ois ehkä ostaja sille. Mutta ilmottelen jos tulee vielä järkiinsä, turhaa se ladossa seisoo. Unohtu vielä mainita, että ainakin tän raktorin lasikuitutankista irtoo jotain "lasikuitua" joka tukkii polttoaineputket. Joten välillä saa pienelläkin ajomatkalla vähän väliä puhaltaa tankkiin päin ja ilmata. Tankin huuhtelu ei pitkään auta. Lisäksi ei lähde kylmänä käyntiin kovin hyvin. Mutta jospa sitten taas kylvöaikaan. Viimex näin tälläsen muuten myytävänä jossain ja pyysi 19 000 mk. Jos ostatte niin ajakaa ainakin pari tuntia kuumaksi niin näette vähän mistä vuotaa. Nostolaite tässä on muistaakseni toiminut hyvin. Hytissä helvetillinen meteli uudempiin verrattuna. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Leylantti Torstaina 13.3. 2003 klo 09:31:46 Message: No, nyt voisivat Leyland-omistajat vaihtaa tässä hiukan vinkkejä mitä pitää tarkkailla ettei laukee täysin . Aloitan omilla kokemuksilla. Oma Leyland 272 Q-cab 10+2 vaihteilla 1977. Ollut uudesta asti jonkun 3-4000 tuntia.(mittarin vaijeri on aina välillä ollut rikki :-) ) -Katsokaa ettei vaan ilmanputsarilta tuleva letku ole kallvautunut puhki pellinreunoissa. Onneksi Vuolle aikanaan näytti ne riski paikat - Muovinen polttoaineputki menee pakosarjan vierestä ja hankautuu peltiä vasten tärinässä. Kahvista vetoa niin kaikilla jotka nyt menee kattomaan nii on ainakin aikamoinen lovi jo. Se menee puhki. Puinen pyykkipoika hoitaa homman (pitää sen irti pellinreunasta) -polttoaineen siirtopumppu on sellaisessa asennossa (pystyssä) että ruostejauho yms. kertyy pumppuun venttiilien päälle. Sitten kone ei vaan saa polttoainetta. Eli kansi auki ja kolojen huuhtelu ihan letkulla poistaa ongelman -käynnistysmoottorin vieressä hytin alle menevä johtonippu hankautuu hytin heiluessa puhki. Leylandissa ei ole pääsulakkeita eli mulla palo koko johtosarja. Laitoin uusia johtoja kaks viikonloppua ja sitten sellaiset Bilteman sulakekotelot joka johtoon jotka lähtee siitä käynnistysmoottorin navasta. 25-35A riittää niille hyvin. - kun sähköjen kanssa pelaa niin releet työvaloille ja peräkärryn jarruvaloille vähentää ongelmia. - Ohjaustehostimen pumpusta lähtevä paineputki on liian tiukassa moottorin etupään jotakin kulmaa vasten. Putkeen tulee pieni reikä ja sen huomaa kun tuulilasiin tulee oljyt. Kun uuden laittaa varmistaa taivuttamalla että on tilaa joka puolella. - Ohjaustehostimen pumpun käyttöakseli on piiiitkä ja se vetoratas sitten vääntää akselia. Sillä akselilla ei ole oikein laakerointia muusta kuin pumpun kammion pesästä. Siinä akselilla on stefa joka pullahtaa pois kun akseli kalvaa siihen alumiiniin soikean reiän ja alkaa kaiketi heilua. Eli mulla tehtiin korjaus lähiverstaassa siten että pumpun puolikkaaseen koneistettiin sija pronssitukilaakerille joka näin ottaa oman osansa käyttöakselin väännöstä. Muutenkin öljyvuodot saatiin samalla kertaa tukituksi siitä pumpun ympäristöstä. -Jarru- ja kytkinnesteet pitää olla aina uudet ne työsylinterin männän tiivisteet vuotaa alta aikayksikön. Kytkimen sylinterin kumisuojus (siitä mistä tanko tulee ulos) ei ole tiivis ja pöly menee sisään sylinteriin. Tiiviste kostuttaa sylinterin pinnan ja tulee semmoinen hiontatahna ja sitten painuuki nesteet ulos. Sain tiivisteen vaihtovälin pitenemään peittämällä koko sylinterin varsineen hammastangon suojakumilla. -sisäkaton yläreunan kytkimet ovat huonot. Siellä on muovissa kupari? nastat jonka päällä liu'utetaan kytkevää metalliliukua. Nastat kuluu (pöly taas!) ja sitten ei valot syty. Nastat voi korvata sopivan kokoisella erittäin pienellä kupukantaruuvilla. Ja taas toimii. Vaatii iltapuhteilla näpertelyhalua. -jos lämmityslaitteen moottori pärisee kamalasti, on siellä muoviropellin ulkokehällä pölyä kivettyneenä jonnekin reunalle. -samalla kannattaa laittaa pölynimuriletkua sivulähtöihin ja tuoda ne letkut ulkopuolelle jalkatilaan koska se ilma muuten jää vaan sinne kojetaulun sisään ja varpaat palelee. - Hytin maadoitusjohto heiluu poikki. Laittakaa paksu johto kunnollisilla kengillä muutama ylimääräinen lenkki niin taas toimii paremmin. Se maadoituspiste on hytin alaetukulmassa takaa katsoen vasemmalla. -Tässä mallissa hytin takapään kumityynykiinnikkeet ovat sillä tavalla että savi tippuu pyöristä sinne koloon ja hytti ei pääsekään enää liikkumaan. Kolaa ja tärisee. Ongelmasta pääsee peittämällä yläpuolelta peltikannella. -Jos jarrujen tasaaja ei toimi niin vika on siinä keskipolkimen tasauspalikassa. Hiotaan pinnat polkimessa ja palikassa suoriksi niin että vipuvarsi on saman pituinen kummallekin polkimelle. -nostolaite: Jos kyntö pomppii yms niin syy voi olla työntövarren jousen rikkoutuminen. Siinä o erikoinen systeeemi missä on semmoisia kuperia aluslevyjä pareittain vastakkain. Ja ne aluslevyt menee ihan sirpaleiksi. Sen huomaa siittä kun se työntövarren korvake tulee löysäksi. Varaosahinta Hakkilassa on ihan kauhea mutta sain niitä muualta ja näyttävät toimivat. SAmalla se O-rengas vaihtoon siinä tapilla joka menee niiden jousilevyjen läpi ja tulee työntövarren korvakkeeseen.. Minä laitoin siihen nippuun molyrasvaa ohuelti en tiedä pitääkö sitä nippua voidella. Sitten kasatessa esikiristys niin ettei ole mitään klappia niin kyntö rauhoittuu kummasti. Se työntövarren jousihökötys on kyllä viritys; ei se ole tehty kestämään tuommoista nostovoimaa. Mutta kotikonsteilla sitä saa sentään huolletuksi. -perärepun pultit löystyy. Kannattanee kiristää samaan momenttiin koko rivi ettei ratkea siten joskus. Sama juttu vetokoukku (hissi) viritykselle. Löystyy helposti. -nostovarsien yläpäässä on vetokoukun tankojen nostotapit sellaisella kierteellä kiinni. Jos se kierre on löysällä niin viljakärry nostettaessa taivuttaa ne tapit alaspäin ja sitten ei klinkkua saa enää kiinni. -joku sanoi ettei nostolaitteen poikkiakselin nippoja saa rasvata runsaalla rasvalla ettei mee vaseliini öljyyn . Mene ja tiedä en ole rasvannut kuin yhden painalluksen silloin tällöin. -sanoi kuka mitä tahansa, niin se oikean nostovarren säätökampi on susi. Se ensinnäkin rikkoo rystyset, se on hidas käyttää ja kun voitelemalla pitää sen kierteen herkkänä, niin kynnössä yms pyöriskelee itsekseen. Pitää lukita vaikka rautalangalla. - nostolaitteen käyttövipu liikkuu itsekseen käytön aikana kun se alkuperäinen kitkapala kuluu. Laitoin ns. sähkömiehen "persreiän" siien vipuun jousen päälle. Kupera pinta istuu siinä kaarella olevaa loveen eikä ole vipu sen jälkeen itsekseen siirtynyt jatkuvalle pumppaukselle. No, tässä nämä tällä kertaa. Jos muutkin osallistuisivat mitä ongelmia moottorissa tms on ollut. Omassa ei ole ollut moottorissa vaihteistossa tai perässä vikoja ainakaan vielä mutta konetta on käytettykin lähinnä kyntöön ja äestykseen ja nostolaitekylvölannoittimen ajoon. Talvella vinssattu tukkeja. Silppurit tms. ei sopineet kun se voimanotto on niin pirun ylhäällä ja takana SS |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: mclean Torstaina 13.3. 2003 klo 11:27:48 Message: Hienoa! Nyt on palstalla sen sortin kirjoitusta, joka rakentaa harrastusta. Kiitos Leylantti. Tähän tyyliin kaikki muutkin. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: sepi Torstaina 13.3. 2003 klo 12:49:32 Message: Aika paljon näitä juttuja on tullut vastaan 384:ssä ja 272:ssa. DM4:ssä ei niinkään. Sähköjä kannattaa kurkistella aina silloin tällöin. Joskus pitäisi uusia hytin etupään kannakepuslat, koppi on niin nokillaan. |
![]() | RE: Voiko yhteen koneeseen enempää vikoja tulla? Lähettäjä: Ohoh Torstaina 13.3. 2003 klo 13:23:19 Message: Olipas siinä oikein kootut kokoelmat vikoja. Voiko tosiaankin olla yhdessä koneessa muutaman tuhannen tunnin jälkeen noin pirusti remppaa? Jos ei noita enimmäkseen tekisi itse niin konkka pian häämöttäisi Moisen "British Steelin" omistajalle! |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Meca Torstaina 13.3. 2003 klo 14:29:28 Message: Tuollaisia pikkuvikoja nyt on joka vehkeessä, siihen saa tottua jos meinaa vanhalla ajella, useimmat eivät tuollaisia vikoja edes huomaa, riittää kun lähtee käyntiin ja kulkee. Eipä ole tullut vastaan yli 20 vuotta vanhaa traktoria, jossa ei olisi yhtä sun toista laittamista. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Leylantti Perjantaina 14.3. 2003 klo 18:58:14 Message: Kiitos palautteesta. Tosi on että Leyland oli uutena täynnä pientä häiriötä: siihen aikaan BL työn laatu ei ollut mitenkään motivoitunutta. Mainitsematta jäi tietenkin ihan uutena tulleet Lucas - viat starttimoottorin solenoidi laturin osat mutta kumma kyllä toistamiseen ei sitten ole tarvinnut niitä säädellä. Se sähköjohtojen uusiminen ja ohjaustehostimen pumpun konstruktiovika ovat olleet ne työläimmät hommat. Ei sen koneen kanssa ole tarvinnut koko ajan häslätä, tavoitteena on ollut pitää traktori alkuperäiskunnossa, varusteet ja pikkutilpehööri tahtoo prakata, niin kuin jo sanoin, ei perusrungossa ainakaan meillä ole ollut mitään pommeja. Kyllähän Leylandilla on aika hyvä sentään metsässä ajella; pohja on sileä eikä siellä ole mitään putkia tai letkuja. peltistä öljypohjaakin suojaa ne viistot etuakselin tuet. Kyntäminen sujuu hyvin, pyörien pito on hyvä ja automaattinen laskunopeuden rajoitin helpottaa toimintaa. Ohjaus on nopea. Isoilla pyörillä maantienopeuskin on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi samanikäisillä Fordeilla. Ja varmaan Leyland-kuskit ovat huomanneet, että kun oppii rytmittämään kytkimen ja kertojan käytön niin se on aivan kuin pikavaihde (10-9, 8-7 , jne.) vedon käytännössä katkeamatta. Näitä englantilaisia härveleitä on ollut minulla myös muita, Morris Marina, Mini, Austin Allegro viimeisenä. Vaikka työn laatu ja joskus suunnittelukin on ollut vähän krapelia, niin niissä kuitenkin on sitä Tyyliä. Joku harrastaa extreme hyppyjä kallioilta, joku taas lähtee reissuun British Leylandin tuotteen kanssa ;-) Kukaan muu kuin britti ei keksisi laittaa vaihdelaatikon ja moottorin öljytilaa yhteiseksi. (Austin Allegro) terv SS |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: natikalla Sunnuntaina 16.3. 2003 klo 10:09:11 Message: Kyllähän se Ranskanpoika keksi laittaa moottoriöljyt ja vaihteistoöljyt sekaisin esim. CITROEN VISA ja PÖSÖ 205 vm87 vanhemmat |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: 305 Sunnuntaina 16.3. 2003 klo 10:32:37 Message: PÖZZÖ 305 sr -78 oli samanlainen paska, sama litku moottorissa ja vaihteistossa, elikkä molemmat samassa ajassa paskaksi 50 000 kesti kone jne - voi että sylettää.ää |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Erkki Sunnuntaina 16.3. 2003 klo 14:38:15 Message: Taisi olla Alec Issigonis tai jotain sinne päin, joka pani moottorin ja vaihteiston samaan öljyyn jo 50-60luvun vaihteessa MINIin. En tiedä oliko kukaan aikaisemmin kokeillu. Aina vaan niiläkin jokkut ajaa. Huollosta se on paljo kiinni. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Pete Maanantaina 31.3. 2003 klo 20:33:34 Message: Leyland on heti toiseksi paras traktori Case International 885xl jälkeen ainut huono puoli leylandissa on öljyn tiputus muuten se kestää kovaakin rääkkiä eikä hyydy ylämäkeen tyhjiltään niinkuin italialaiset nelos koneella olevat traktorit |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: sepi Tiistaina 01.4. 2003 klo 02:00:32 Message: Onko muilla kuutosleylantista(285 synkro tässä)edellämainittuja huonoja kokemuksia. Ostin männä kesänä yhden pestyn mutta pölyisen koneen. Pienten ajojen perusteella ainoa huolestuttava piirre on aluevaihteen hitaimmalla kuuluva selvä naputus(hammasvika?). Kytkimen ja jarrujen työsylinterit vuotavat, imuilmaputkisto tässäkin laitettava uusiksi(sivupelleissä oleva kotelo vuotaa). Koneessa muuten aika mukava käyntiääni. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Tero Torstaina 24.4. 2003 klo 10:45:52 Message: Ostettiin tossa toissapäivänä 2100 leukku,vm-75, ja se o ainakin huippukuntonen!! Terve moottori(Käyntiääni tosiaan mukava) Ja peräkään ei pidä(Huolestuttavia)ääniä, niit normaaleita leukun rahinoita vaan...=),Naputus voi johtaa siihen kuulemma, et tarttis ottaa koko vaihteisto auki...Mitä vuosimallia 285 on?, ja millaset tekniset ratkasut siin o? Ei Synchro?? |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: sepi Torstaina 24.4. 2003 klo 16:12:43 Message: Synkrolaatikkohan tässä on, vm-77. Viemäriputkista ja mutkakumeista kehittelen imuputkea suodattimelta(kokeilemani 75mm haitariputki vatkaa imussa turhan paljon. Niin, vaihdevivut tässä ovat nätisti vierekkäin keskellä istuimen edessä eikä molemmin puolin. Siis tällainenkin kansikokeilu. Kyllä tämä kuskipaikan ergonomia 272:een nähden takaperoista. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: ATJ Lauantaina 17.5. 2003 klo 18:17:01 Message: Tässä mun mielipiteitä Plussat: -Moottorit kaikilta osin. -Vaihteistot (myös synkronoimattomat, niissä on hyvät maantieominaisuudet, kun taas synchrot on hitaita, mut niiden hyvä puoli on täyssynkronointi). -Ketteryys ja kevytkeulaisuus. -Keltaisten jarrut ja hydrauliikka. -Securan kopit. -Kaltevuudensäätimien pikasäädöt, joiden lisäksi oikeassa hienosäätö kammella. -En hauku myöskään ekojen sinisten kytkimen ja jarrujen mekaanista toimintaa. Ei ole ainakaan vuotavia sylintereitä joista Leylanttikin mainitsi. Miinukset: -Sinisten jarrut. -Ulosottoakselin sijoitus nimim. pari walterscheidia ja bondiolia hajonnut. -Sähköt. -Kuutoskoneissa moottorin kiinnitys kumeilla runkoon. Enempiä ei nyt tuu mieleen. |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Leyland Torstaina 22.5. 2003 klo 19:42:41 Message: Jotku kovat valmet miehet kehuvat 2100leylanttia niin huonoksi veturiksi että se ei muka pärjää 702turbo valmetille hiekkakärryn eessä. Mitä mieltä te olette asiasta jotka olette käyttäneet kyseisen koko luokan leylanttia onko se tosiaan niin huono vetämään minä en ainakaan usko! |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Tero Perjantaina 23.5. 2003 klo 21:16:52 Message: No meillä on toi 2100 vm -75, ja laiskasti tuntuu vetävän suurimalla vaihteella... siis 10llä, tuntuu olevan jonkinlainen "maantievaihde", elikä liian iso..vois vetää paremmin synkro-laatikolla.... |
![]() | RE: Leylandin hyvät ja huonot puolet? Lähettäjä: Leukun omistaja Lauantaina 24.5. 2003 klo 01:08:39 Message: Luulisi 2100 Leukun pärjäävän 702S Valmetille. En tiedä 2100:sen vääntömomenttia mutta jo 802 neloskoneisessa turboLeylandissa on vääntöä 313Nm, kun taas 702S Valmetissa sitä on "vain" 309Nm vaikka Vallun 411bs turbokone on lähes 400cc isompi kuin Leukun 4/98tt, eli todella sitkeitä ovat Leylandin moottorit. Kun ajattelee vielä 2100:sen moottorin 5,7 litran julmaa iskutilavuutta niin tuntuu ettei siitä helpolla vääntö lopu, vaikkei turboa olekaan. |